tiistai 5. helmikuuta 2013

Ohje keppihevosen tekoon , 2. osa

Pystyharja
PYSTYHARJA
Varsin monia tuntuu mietityttävän miten se pystyharja tehdäänkään. Todellisuudessa pystyharjan teossa ei ole mitään ihmeellistä.
Kaikkein tärkeintä on tehdä harjasta mahdollisimman tiheä ja lyhyt. Vuonohevosella harjasta tulee melkeimpä ihan itsestään sopivan tiheä, koska harjaa tehdään kolme riviä. Mikäli pystäri tehdään muun rotuiselle hevoselle, suosittelen tekemään silloinkin harjaa vähintään kaksi riviä.
Aina ei pelkkä tiheys auta, jolloin harjaa voi käsitellä monella eri tavalla. vesi-liima seos toimii hyvin, samaten sokeri-vesi seos (tärkkäys). Hiuslakka on myöskin kokeilemisen arvoinen asia.

Tummennokset turvassa ja silmien ympärillä
TUMMENNOKSET
Tummennoksia voi tehdä varsin monella eri tavalla. Kestävin vaihtoehto on käyttää kangastussia tai permanenttitussia. Tusseilla tummennoksista tosin tulee helposti liian tummat. Pehmeämmät tummennokset saa aikaan luomivärillä tai liiduilla (en nyt saa millään päähäni mikä tarkoitukseen soveltuvien liitujen nimi on, mutta niitä joiden koostumus on vähän luomivärimäinen).
Samalla tavoin hepalle voi tehdä myös pilkkuja tai papurikkokuviota.

Tussilla tehtyjä pilkkuja


Ruskeapohjainen silmä
VÄRILLISET SILMÄT
Toisille hevosille sopii tavallisten mustien silmien sijaan paremmin ruskeapojaiset tai herasilmät. Tälläiset voi toteuttaa kahdella tavalla.
Ensimmäinen tapa on leikata valkoisesta huovasta silmä ja maalata se esim. akryylimaaleilla haluamansa väriseksi.
Silmän voi tehdä myös leikkaamalla ensin ruskeasta tai sinisestä kankaasta silmänmuotoisen palan ja lisäämällä sen keskelle ympyrän muotoisen mustan palan.

Herasilmä

maanantai 4. helmikuuta 2013

Ohje keppihevosen tekoon, 1. osa

On tässä pitänyt jo pidemmän aikaa siirtää nuo hepan teko ohjeet Huvikummun vanhoilta sivuilta uusille. Tuossa on kuitenkin sen verran kova homma, että siirto on jäänyt tekemättä. Päätinkin nyt sitten laittaa ohjeet tänne blogiin, kun se on huomattavasti helpompaa  ja nopeampaa.

Ohjeen kuvat ovat aika vanhat. Pitää katsoa jos joskus jaksaisi uuset kuvat ottaa.


OHJE KOLMIPALAISEN JA SUULLISEN KEPPIHEVOSEN TEKOON


Kaikki alkaa tietenkin kaavan piirtämisestä ja leikkaamisesta. Kaavan voi piirtää vaikkapa leivinpaperille, mutta myös sanomalehti käy hyvin kaavan materiaaliksi. Netistä ei luultavasti valmiita kaavoja löydy, joten ne jokaisen täytyy aivan itse piirtää.


Kun kaava on valmis, se kiinnitetään kankaalle ja leikataan sen mukaan kaksi sivukappaletta. Sivukappaleiden pitää olla toistensa pelikuvia, tai muuten hepan toisen puoliskon kangas menee väärin päin.


Tässä vielä kaikki mitä tarvitaan. Kaksi sivukappaletta, yksi pitkä keskikappale ja neljä korvan puoliskoa. Keskikappaleen leveys on omilla hevosillani n. 5 cm. Pituutta keskikappaleella on oltava sen verran, että se yltää koko hepan ympäri.
Sivukappaleisiin leikataan viilto suun kohdalle.



Seuraavaksi otetaan toinen sivukappaleista ja keskikappale. Sitten vain ommellaan en yhteen.


Nyt hevosen pitäisi näyttää tältä. Keskikappaleen omepelen menemään myös suuta varten tehdystä viillosta. Näin ei tarvitse ommella turhaan erillistä palaa suun kohdalle.


Tässä vielä lähikuva suusta.





Sitten otetaan jäljelle jäänyt sivukappale ja ommellaan sekin kiinni välikappaleeseen. Tässä vaiheessa kannattaa käyttää nuppineuloja, jotta hepasta tulee suora. Ompelu kannattaa aloittaa myös suusta, joka auttaa saamaan hepasta mahdollisimman suoran.


Ompelun jälkeen hevonen näyttää tältä, ja se on valmis käännettäväksi oikein päin.


Korvat jokainen osaa varmasti ilman ohjeitakin ommella....


Hevonen ja korvat valmiiksi ommeltuina.



Täyttö on aina yksi vaikeimmista vaiheista. Se vaikuttaa paljon hevosen rakenteeseen. Hienosta hevosesta voi saada ruman jos sen täyttää väärin ja samaten rumemmastakin hepasta voi saada hienon hyvällä täytöllä. Paras täyte on vanu, jota saa käsityöliikkeistä. Hätätilassa käy myös vaikkapa muovipusseista tehty silppu.



Tässä vaiheessa kannattaa ommella korvat kiinni hevoseen. Aloittelijoiden on ehkä helpointa tehdä kuvan mukaiset korvat.Eli vanua vain korvien sisään ja heppaan kiinni. Myöhemmin voi sitten kokeilla aidomman näköisiä, avonaisia korvia.



Seuraavaksi onkin harjan vuoro. Kestävimmän lopputuloksen saa kiinnittämällä harjan muutama "jouhi" kerrallaan heppaan. Mikäli urakka tuntuu liian raskaalta, voi harjan kiinnittää myös esim. kuumaliimalla tai tehdä tuuheita tuppoja, jotka sitten kiinnitää heppaan tavallisella ompelulangalla.
Jos neula on vaikea saada läpi kankaasta, voi pienillä saksilla tehdä kankaaseen ensin reikiä.


Tässä harja on saatu valmiiksi.



Sieraimet voi leikata huovasta tai fleecestä ja kiinnittää hevoseen liimaamalla tai ompelemalla.





Sierainten tavoin myös silmät leikataan huovasta tai fleecestä. Silmät on hyvä kiinnittää heppaan nuppineuloilla ennen kiinnittämistä ja tarkistaa että ne ovat suunnilleen samoilla kohdilla.
Valopisteen voi leikata ihan vaan vaikka paperista. Itse tulee käytettyä paljon valkoista kynsilakkaa valopisteiden teossa.


Lopuksi vielä heppaan ommellaan mahdolliset merkit.


Ja tadaa! Heppa on valmis!
Ei ollenkaan vaikeaa kunhan hepan teon oppii.


Seuraavasta osasta löytyy ohjeet herasilmiin, pystyharjaan ja tummennoksiin.